Blogi: 29.11. julkaistiin Harjoittelubarometri 2019

29.11.2019

Otuksen ja Akavan opiskelijoiden Harjoittelubarometri 2019 on julkaistu ja saatavilla verkossa. Harjoittelubarometri kertoo, että korkeakouluopiskelijat pitävät harjoittelua tärkeänä osana opintoja. Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijat arvioivat työnantajien suhtautuvan myönteisesti harjoitteluihin. Harjoittelun palkattomuus ja harjoittelukäytäntöjen vaihtelevuus nousivat esiin epäkohtina. Kaikista pakollisista harjoitteluista vain 39 prosenttia on palkallisia.

Tärkeintä oman alan työkokemus ja kiinnostava harjoittelupaikka  

Tärkeintä harjoittelussa on kartuttaa oman alan työkokemusta sekä löytää kiinnostava ja motivoiva harjoittelupaikka. Lisäksi työllistymismahdollisuudet harjoittelupaikkaan sekä verkostoituminen nostettiin esiin tärkeinä tekijöinä. Harjoittelun suorittaneista opiskelijoista 19 prosenttia ilmoitti työllistyneensä harjoittelupaikkaansa ja työskentelevänsä siellä yhä. Ammattikorkeakouluopiskelijat työllistyvät useammin harjoittelupaikkaansa (36 prosenttia) kuin yliopisto-opiskelijat (31 prosenttia).  

Alat ja harjoittelun palkallisuus eriytyneet sukupuolen mukaan

Harjoittelujen palkallisuus vaihtelee koulutussektorin ja -alojen välillä sekä sukupuolen mukaan. Ammattikorkeakouluissa opiskelevista vastaajista 36 prosenttia ilmoitti, että harjoittelusta maksettiin palkkaa, yliopistossa opiskelevista 57 prosenttia. 

Esimerkiksi terveys- ja hyvinvointialalla lähes kaikki ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelut ovat palkattomia, mutta alan yliopisto-opiskelijoiden harjoittelut ovat aina palkallisia. Tekniikan aloilla 87 prosenttia harjoitteluista on palkallisia, kasvatusaloilla vain 8 prosenttia. Vastanneista miehistä 64 prosenttia ilmoitti saavansa palkkaa harjoitteluista, naisista 30 prosenttia.

Harjoittelubarometrin tulokset osoittavat, että ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla on vaikeuksia suorittaa harjoittelu ja harjoittelupaikan löytäminen oli heille hankalaa. Tärkeimpänä syynä tähän mainittiin muun muassa kielitaidon ja verkostojen puute sekä taloudelliset tekijät.

Lisätiedot: Tina Lauronen, tina.lauronen@otus.fi