Blogi: Työkokemus motivoi korkeakouluopinnoissa

Yli puolet korkeakouluopiskelijoista tekee työtä ja opiskelee samanaikaisesti. Tähän ei aina ole suhtauduttu myönteisesti saatikka kannustavasti opettajien taholta, eikä työn ja opintojen yhteensovittaminen ole sujunut ongelmitta opiskelijoiltakaan. Työkokemuksella on kuitenkin kiistatta monia vaikutuksia oppimiseen ja opintojen etenemiseen, työn taloudellisen merkityksen lisäksi. (Vanhanen-Nuutinen, Saari, Kotila & Mäki 2018)

Opiskelijabarometrissa vuonna 2019 kysyttiin yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilta, mikä merkitys opintojen aikaisella työllä on opiskelussa (Murto & Lauronen 2019). Opiskelijabarometrin kyselyyn vastasi 6547 ammattikorkeakouluopiskelijaa.

Ammattikorkeakouluopiskelijat arvioivat työkokemuksen merkitystä opinnoissaan pääsääntöisesti myönteisesti. Työkokemus vahvisti opiskelumotivaatiota ja auttoi keskittymään opinnoissa oleelliseen. Työkokemuksen ansiosta opiskelijat kokivat, että heillä oli  mahdollisuuksia soveltaa työssä opittua opinnoissa, he pystyivät ymmärtämään oppimaansa entistä paremmin ja uskalsivat ottaa kantaa asioihin esimerkiksi oppitunneilla. Työssä hankittu osaaminen vaikutti myös myönteisesti arvosanoihin. (Vanhanen-Nuutinen 2020)

Työkokemuksen myönteisiä merkityksiä oli erityisesti monimuotototeutuksen opiskelijoilla, joista valtaosa teki työtä kokopäiväisesti, moni vakituisissa työsuhteissa, koulutusta vastaavalla alalla ja jopa työn vaativuudelta tutkintoon soveltuvissa tehtävissä. Myös ns. päivätoteutuksen opiskelijat arvioivat työkokemusta myönteisesti, mutta eivät yhtä suuressa määrin kuin monimuotototeutuksen opiskelijat. (Vanhanen-Nuutinen 2020)

Korkeakouluopiskelija voi työtä opinnollistamalla vaikuttaa opintojensa aikatauluun ja myös suunnata opintoja oman kiinnostuksensa mukaan. Työn opinnollistamisesta tehdään suunnitelma ja sen toteuttamisesta sovitaan sekä koulussa ohjaajan kanssa että työpaikalla. (Pettersson 2018.) Keskeistä työn opinnollistamisessa on, että opiskelija on opintojen alusta alkaen saanut ohjausta oman osaamisensa arvioimiseen suhteessa vaadittavaan osaamiseen ja, että arvioinnissa on selkeät kriteerit (Mäki 2019).

Valtaosa opiskelijoista tekee osa-aika- tai tilapäistöitä jollakin muulla kuin opiskelualalla. Sanallistamalla ja arvioimalla osaamista kaikesta työstä voi tulla merkityksellistä osaamisen kehittämiselle. Korkeakouluissa tämä haastaa niin ohjauksen kuin arvioinnin.

Kirjoittaja: Liisa Vanhanen-Nuutinen, TtT, yliopettaja, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu, www.amktoteemi.fi

Lähteet

Murto, V. & Lauronen, T. 2019. Opiskelijabarometri 2019. Tiedonkeruun toteutus ja vastaajat. https://www.otus.fi/wp/wp-content/uploads/2020/08/OB2019_Tiedonkeruun-toteutus-ja-vastaajat.pdf

Mäki, K. 2019. Osaamista tunnistava pedagogi. Teoksessa T. Sinivuori & J. Parkko (toim.), Osaamisen kiertotalous – harrastamalla huippuosaajaksi. Partion nuorisoalan osaamiskeskus. (s. 28–29) https://partio.emmi.fi/l/7pT7nhCZz5LW

Pettersson A. 2018. Work & Study, opi työssä. Näkökulmia työn opinnollistamisen ohjaukseen. UAS-journal no 2. https://uasjournal.fi/tag/tyon-opinnollistaminen/

Vanhanen-Nuutinen, L 2020. Motivaatiota ja rohkeutta osallistua. Työkokemuksen merkitys korkeakouluopinnoissa. Teoksessa: K. Mäki (toim.) 2020. Oppiva asiantuntija. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sivut: 191-198.

Vanhanen-Nuutinen, L., Saari, J., Kotila, H. & Mäki, K. 2018. Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa? Eurostudent VI tutkimuksen artikkelisarja. OKM julkaisuja 10. http://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-556-3

Avainsanat: , , ,