Korkeakoululiikunnan asema tuntuu hiljalleen vahvistuvan ja vakiintuvan niin korkeakouluissa itsessään kuin myös valtionhallinnossa. Myös tämän korkeakoululiikunnan suositusten toteutumista ja korkeakouluopiskelijoiden liikuntaa arvioivan raportin havainnot ja tulokset tukevat osaltaan tätä näkemystä. Etenkin liikunta-asioiden ja niiden kehittämisen huomioiminen korkeakoulujen strategioissa ja toimenpideohjelmissa on lisääntynyt. Myös valtion liikuntahallinto on alkanut tukea korkeakoululiikunnan kehittymistä tärkeällä tavalla, kun opiskelija- ja korkeakoululiikunta on otettu mukaan terveyttä edistävän liikunnan hanketukiin.
Liikunnan sisältyminen korkeakoulujen strategioihin ei kuitenkaan vielä tarkoita itse liikuntapalveluiden parantumista. Voidaan kuitenkin otaksua, että strategiapäätösten seurauksena myös liikuntapalvelut ja -tarjonta lisääntyvät ja monipuolistuvat. Tämä olisikin erittäin tärkeää, sillä raportin tulokset kertovat, että juuri konkreettinen liikuntatarjonta on kaikkein voimakkaimmin yhteydessä opiskelijoiden liikuntaan ja motivaatioon liikkua.1
Työtä korkeakouluopiskelijoidenkin liikunnassa vielä riittää, sillä vain noin kolmannes opiskelijoista täyttää terveyden kannalta riittävän liikunnan suosituksen. Lisäksi raportti antaa selviä viitteitä siitä, että opiskelijan arkeen kuuluu huolestuttavan paljon istumista. Jatkossa tulisikin korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittämisen ohella miettiä myös ratkaisuja, joilla opiskelijoiden – ja miksei koko korkeakouluyhteisön – päivittäistä istumista saataisiin vähennettyä.
Saari, J., Ansala, J., Pulkkinen, S. & Mikkonen, J. 2014. Korkeakoululiikunnan barometri 2013. Korkeakoululiikunnan suositusten toteutuminen ja opiskelijoiden liikunta-aktiivisuus. Copyright Opiskelijoiden liikuntaliitto ry ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Julkaisija Opiskelijoiden liikuntaliitto ry. 2014