Tässä tutkimusraportissa osaopiskelukyky mielletään sellaiseksi opiskelijan terveydentilaan palautuvaksi tekijäksi, joka haittaa opiskelun sujuvuutta. Korkeakouluopiskelijoiden vuoden 2012 terveystutkimuksen mukaan arviolta noin viidellä prosentilla korkeakouluopiskelijoista on jokin opintojen suorittamista vaikeuttava sairaus tai vamma, joista yleisin tutkimuksen mukaan on lukihäiriö. Lukihäiriö on myös hyvä esimerkki haitasta, joka saatetaan diagnosoida vasta opiskelijaterveydenhuollossa, kun opinnoista on tullut vaativampia. Erilaisista tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsii noin 3–4 prosenttia opiskelijoista. Vastaavasti jostakin psyykkisestä oireilusta kärsi tutkimukseen vastanneista noin 12 prosenttia päivittäin ja itsensä masentuneeksi ainakin joskus tunsi noin joka kuudes. Ahdistushäiriöstä kärsivuoden 2008 terveystutkimuksen mukaan noin kolme prosenttia opiskelijoista.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda eksploratiivinen yleiskuva terveydentilaan liittyvän alentuneen opiskelukyvyn vaikutuksista opintojen etenemiseen, koettuihin opiskelutaitoihin, toimeentuloon sekä asumiseen. Ajallisesti staattisen perustutkinto-opiskelijoihin yleistävän näkökulman lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan edellä mainittujen ilmiöiden suhteen tapahtuvaa kehitystä opintojen alkuvaiheessa pitkittäisellä seurannalla. Tässä hyödynnetään Otuksen vuonna 2012 opintonsa aloittaneiden seurantatutkimuksen aineistoa, jossa on Suomen oloissa ainutlaatuinen pitkittäisasetelma. Muutoksia toimeentulossa ja opintojen etenemistahdissa on mahdollista tarkastella yksilötasolla halutun selitystekijän, tässä tapauksessa osaopiskelukykyisyyden, suhteen.
Saari, J. 2014. Kukin kykynsä mukaan. Eksploratiivinen katsaus osaopiskelukykyyn Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Otus 48/2014.