Julkaisu: Lukiolaisbarometri 2019

Lukiolaisbarometrissa tarjotaan tietoa lukiolaisten kokemuksista heidän omasta näkökulmastaan

Lukiolaisbarometri 2019 on Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr:n tuottama selvitys, jossa on tutkittu lukiolaisten arkea ja kokemuksia heidän omasta näkökulmastaan. Lukiolaisbarometria ovat olleet toteuttamassa myös Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Lukiolaisten Liitto sekä Akava. Mukana yhteistyössä ovat Helsingin yliopisto ja Opetushallitus.

Sisällys

Taustatiedot
A. Nykyisiin opintoihin hakeutuminen
B. Kokemukset opiskelusta ja opetuksesta
C. Opintojen eteminen
D. Oppimisen digitalisaatio
E. Jatko-opintoihin hakeutuminen
F. Hyvinvointi ja vapaa-aika
G. Toimeentulo ja asuminen
H. Arvot ja asenteet
Lukiolaisbarometri 2019 -artikkelikokelma
Lukiolaisbarometri 2019 – muualla julkaistut tekstit
Aineiston keruu ja esikäsittely
Lukiolaisbarometri 2019 päärahoittajat
Kiitokset
Lukiolaisbarometrin 2019 julkaisu

Perusraportti 2019


Taustatiedot

Lukiolaisbarometriin 2019 osallistui yhteensä n. 3000 lukio-opiskelijaa ympäri Suomea 45 eri lukiosta. Vastaajat ovat pääosin 1. ja 2. vuosikurssilaisia.


A. Nykyisiin opintoihin hakeutuminen

Osiossa kysyttiin muun muassa syitä sille, miksi opiskelija on päättänyt hakeutua lukioon sekä kuinka pitkä matka heillä on kodin ja oppilaitoksensa välillä.

Lukion sijainti

Sijainnilla on tärkeä osa lukioon hakeutumisen kannalta.

9 lk. keskiarvo

Yläkoulun päättötodistusten lukuaineiden keskiarvo on sukupuolittunut.


B. Kokemukset opiskelusta ja opetuksesta

Osio käsitteli kysymyksiä liittyen lukiolaisten opiskeluun ja niiden määrään, esimerkiksi, mitä aineita he ovat ajatelleet kirjoittavansa. Lisäksi käsiteltiin opintojen kuormittavuutta. Osiossa kysyttiin myös lukiolaisten mielipiteitä heidän oppilaitoksen viihtyvyydestä, opetuksesta, ohjauksesta sekä lukion ja työelämän sekä korkeakoulujen yhteistyöstä.

Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö – osallistuminen ja vaikuttavuus (Ahola & Spoof 2019) sekä Lukiolaisten opintojen eteneminen ja kokemukset opinto-ohjauksesta (Tuijula 2019) käsittelevät tarkemmin osion aiheita.

Viihtyvyys

Lukiolaiset vaikuttavat olevan yleisesti tyytyväisiä opetukseen ja viihtyvät heidän oppilaitoksissa.

Ohjaus ja urakehitys

Lukiolaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa ohjauksen määrään ja laatuun. Lukiolaiset eivät kuitenkaan tunne kovinkaan hyvin lukionsa työelämä- ja korkeakouluyhteistyötä.

Lukiolaisten opinnot

72 % ilmoitti käyvän kyselyn aikana ainakin 7 kurssia. Lukiolaiset ovat aikeissaan kirjoittaa keskimäärin 5 ainetta äidinkielen ja kirjallisuuden lisäksi. Yli puolet lukiolaisista ilmoitti aikovansa kirjoittaa pitkän matematiikan sekä joko fysiikan, kemian tai biologian. Suosituin aine oli englanti (96%) ja toinen kotimainen kieli oli kolmanneksi suosituin (41%).

Kuormittavuus

Noin joka kolmas lukiolaisista ilmoitti, että opintojen ja muun elämän yhdistäminen tuottaa heille jatkuvasti ongelmia sekä kokee opiskelun henkisesti raskaaksi. Joka neljäs käyttää yli 8 tuntia viikossa itsenäiseen opiskeluun.


C. Opintojen eteminen

Osiossa lukiolaisilta kysyttiin muun muassa lukiolaisten subjektiivista tyytyväisyyttä opiskelujensa etenemiseen suhteessa omiin tavoitteisiin, mielikuviin lukiosta sekä heidän opintoja hidastaviin tekijöihin.

Opintojen eteneminen (positiivinen)

Osiossa lukiolaisilta kysyttiin muun muassa lukiolaisten subjektiivista tyytyväisyyttä heidän opiskelunsa etenemiseen suhteessa omiin tavoitteisiin, mielikuviin lukiosta sekä heidän opintoja hidastaviin tekijöihin.

Opintojen eteneminen (negatiivinen)

43 % ilmoitti oman asenteen ja motivaation puutteen joskus hidastaneen heidän opintojensa etenemistä. Toiseksi yleisin (37%) hidastava tekijä oli uupumus. Joka kolmas ilmoitti myös opintoihin liittyvä työmäärän ja vaikeudet opintojen sovittamisesta muuhun elämään hidastavan lukiolaisten opintoja.


D. Oppimisen digitalisaatio

Oppimisen digitalisaatio -osiossa lukiolaisilta kysyttiin muun muassa siitä, miten heidän oppilaitoksensa ovat toteuttaneet ja tukeneet digitaalisten taitojen oppimista ja minkälaisia oppijoita lukiolaiset kokevat olevansa. Osiossa kysyttiin myös lukiolaisten digitaalisia taitoja, digitaalisten laitteiden käytöstä ja hallinnasta.

Digitalisaatio opiskeluympäristössä

Lukiolaiset käyttävät useita digitaalisia ympäristöjä, -palveluita ja -materiaaleja osana opiskelua. Lukioissa hyödynnetään digitaalisia laitteita ja tuetaan nykyaikaisten taitojen oppimista. Koneella kirjoitetaan mieluimmin kuin käsin, mutta lukiolaiset lukevat tekstiä mieluummin kirjasta kuin näytöltä.

Digitaaliset taidot ja käyttötottumukset

Suurin osa lukiolaisista käyttää sujuvasti yleisimpiä toimisto-ohjelmia. Harva lukiolainen kokee itsensä taitavaksi hieman spesifimmissä digitaalisissa taidoissa, kuten koodaamisessa tai internet-sivujen päivittämisessä. Lukiolaiset seuraavat aktiivisesti erilaisia digitaalisia palveluita, mutta ne koetaan ennemmin työkaluiksi, joiden avulla yksilö pitää yhteyttä ystäviin tai etsii tietoa.

Muokattu 28.11.2019 12.38 Kuvio 6. Skaalaus. Vastausavaihtoehdot vaihdettu oikein päin

Digitaalisten laitteiden ja ympäristön hallinta

Yli puolet lukiolaisista kokee pystyvänsä hallitsemaan ja rajoittamaan omaa sosiaalisen median käyttöä. Noin joka neljäs on huolissaan internetiä koskevasta tietosuojasta eikä pidä muita internetin tai sosiaalisen median käyttäjiä luotettavana.


E. Jatko-opintoihin hakeutuminen

Osiossa selvitettiin lukiolaisten tulevaisuudensuunnitelmia valmistumisen jälkeen, mistä koulutusaloista he ovat kiinnostuneita, millaisia asioita he tahtovat tehdä tulevaisuudessa sekä millaisena he näkevät tulevaisuuden työelämän.

Jatko-opinnot

Suurin osa lukiolaisista on aikeissa hakea ensisijaisesti korkeakouluopintoihin valmistumisensa jälkeen. Suosituimmat koulutusalat ovat terveys- ja hyvinvointialat, yhteiskunnalliset alat sekä kauppa-, hallinto- ja oikeustieteelliset alat. Kun koulutusaloja tarkastellaan dikotomisen sukupuolen mukaan, ovat ne kuitenkin hyvin sukupuolittuneet.

Tulevaisuuden työ

Tulevaisuudessa noin puolet tahtoisi tehdä töitä ihmisten kanssa ja vähän reilu kolmas osa auttaa ihmisiä sekä matkustaa. Lukiolaiset kokevat, että vuorovaikutustaitojen, korkeakoulutuksen sekä medianlukutaidon merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Tekniikan ja älylaitteiden osuus tulevaisuuden työssä nähdään todennäköisenä, toisaalta koodaustaidon merkitys tulevaisuudessa jakaa lukiolaisten mielipiteitä.


F. Hyvinvointi ja vapaa-aika

Hyvinvointi ja vapaa-aika -osio käsittelee hyvinvointia, kuten esimerkiksi lukiolaisten suhdetta opiskelun sekä heidän ihmissuhteiden laatua. Osiossa käsitellään myös vapaa-ajan harrastuksia sekä kuinka paljon lukiolaiset käyttävät aikaa eri medioissa.

Hyvinvointi

Lukiolaisten suhde opiskeluun

Noin puolet opiskelijoista kokee opintonsa hyvin merkitykselliseksi ja 16 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa. Harva vaikuttaisi kuitenkaan kokevan opiskeluintoa (flow-tilaa) opintojaan kohtaan.

Kiusaaminen ja syrjintä

Noin 10 prosenttia on kokenut myös syrjintää ja kiusaamista. Lukiolaisista muunsukupuoliset raportoivat kokeneensa näitä enemmän kuin miehet tai naiset.

Ihmissuhteet ja sosiaaliset tilanteet

Noin joka viides kokee vaikeuksia solmia ihmissuhteita ja noin joka kymmenen ilmoitti, ettei heillä ole tarpeeksi läheisiä ihmisiä heidän elämässä.

Vapaa-aika

Harrastukset

Lukiolaisista valtaosa urheilee vähintään kerran viikossa. Naiset harrastavat miehiä monipuolisimmin, esimerkiksi lukevat ja harrastavat taito- ja taidelajeja. Miehistä suurin osa ilmoitti urheilevansa ja pelaavansa digitaalisia pelejä.

Media

Lukiolaiset käyttävät lukuisia digitaalisia palveluita ja appeja. Sosiaalisessa mediassa pidetään eniten kiinnostavana meemejä ja hauskoja kuvia, uutisia, julkisuuden henkilöiden päivityksiä sekä informatiivisia videoita.


G. Toimeentulo ja asuminen

Toimeentulo ja asuminen -osiossa käsitellään lukiolaisten toimeentuloon liittyviä kysymyksiä, kuten työntekoa, miten he kokevat heidän rahansa riittäneen edellisen vuoden aikana, ja sitä aiheuttaako koulutarvikkeiden hankinta heille tai heidän perheelleen taloudellisia ongelmia. Osiossa käsitellään myös lyhyesti lukiolaisten asumista.

Toimeentulo

Lukiolaisista noin kolmasosa tekee töitä lukio-opintojen ohella. Lukiolaisten työssäkäyntiin vaikuttaa opintojen vaihe sekä sukupuoli, muttei lukion sijainti suuralueella tai se, asuuko lukiolainen huoltajansa luona vai ei.

Suurimman osan lukiolaisten kustannuksista vastaa huoltajat. Lukiolaisista yli puolet kokee, että heillä oli riittävästi rahaa käytössään viimeisen puolen vuoden aikana. Kuitenkin joka neljännes ilmoittaa koulutarvikkeiden hankinnan tuottavan heille tai heidän perheelleen taloudellisia vaikeuksia.

Asuminen

Suurin osa lukiolaisista (94%) ilmoitti asuvansa ainakin yhden huoltajansa kanssa.


H. Arvot ja asenteet

Osiossa lukiolaisilta kysyttiin lukiolaisten kiinnostusta politiikkaa kohtaan sekä esitettiin eri väittämiä koskien arvomaailmaa ja työelämää.

Politiikka ja vaikuttaminen

Lukiolaiset vaikuttavat olevan suhteellisen kiinnostuneita politiikasta ja heidän arvomaailmassaan korostuu niin ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu, tasa-arvo, yhdenvertaisuus kuin koulutuksen merkitys. Lukiolaisten arvoissa ja asenteissa on havaittavissa erovaisuuksia dikotomisen sukupuolen välillä, muttei lukioiden suuralueiden.

Tulevaisuuden työelämä

Oma asenne ja sisäiset vahvuudet, kuten vuorovaikutustaidot ja osaaminen sekä koulutus ja tutkinnot nähdään ylivoimaisina taitoina työelämässä menestymiseen. Toisaalta lukiolaisten mielipiteet jakautuivat, kun heiltä kysyttiin vaikuttaako perhetausta ja yhteiskunnan asenteet elämässä menestymiseen.


Lukiolaisbarometri 2019 -artikkelikokelma

Lukiolaisbarometrin kyselyaineiston pohjalta on työstetty kaksi artikkelia.

Artikkeli 1

Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö – osallistuminen ja vaikuttavuus, Sakari Ahola ja Jenny Spoof (2019)

Artikkeli 2

Lukiolaisten opintojen eteneminen ja kokemukset opinto-ohjauksesta, Tiina Tuijula (2019)

tulossa: Lukiolaisten hyvinvoinnin yhdenvertaisuus

tulossa: Lukiolaisten dikotomisen sukupuolen välinen segregaatio


Lukiolaisbarometri 2019 – muualla julkaistut tekstit

Akavaworks: Lukiolaiset ovat EU-myönteisiä, mutta hakeutuvat silti ensisijaisesti suomalaisiin korkeakouluihin

Akavaworks: Tulevaisuuden työelämä lukiolaisten silmin


Aineiston keruu ja esikäsittely


Lukiolaisbarometri 2019 päärahoittajat

Hanketta ovat rahoittaneet Opetus ja kulttuuriministeriö, Suomen Lukiolaisten Liitto sekä Akava.


Kiitokset

Kiitokset kaikille Lukiolaisbarometrin toteuttajille ja rahoittajille: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Akava ja Suomen Lukiolaisliitto

Yhteistyökumppaneille: Opetushallitus ja Helsingin yliopisto

Artikkelin kirjoittajille: Tiina Tuijula (Turun yliopisto), Sakari Ahola (Turun yliopisto), Jenny Spoof (Turun yliopisto)

Ohjausryhmän jäsenille: Aki Tornberg (OKM), Heikki Blom (OKM), Tiina Silander (OKM), Aija Töytäri (OKM), Miika Sahamies (Akava), Heikki Luoto (SLL), Hanna-Maria Jokela (SLL), Roosa Pajunen (SLL), Katariina Salmela-Aro (HY), Petri Lehikoinen (OPH), Kimmo Koskinen (OPH), Kiira Sarasjärvi (Otus sr), Jukka-Pekka Jänkälä (Otus sr), Mila Hakanen (Otus sr),

Kaikille tutkimuksen tekemiseen osallistuneille: Kiira Sarasjärvi (Otus sr), Jukka-Pekka Jänkälä (Otus sr), Johanna Penttilä (Otus sr), Rasmus Reinikainen (Otus sr), Jarmo Kallunki (Otus sr) sekä kaikki muut Lukiolaisbarometrissa 2019 mukana olleet henkilöt

Kiitokset myös kaikille tutkimukseen osallistuneille lukiolaisille.



Lukiolaisbarometrin 2019 julkaisu

Kansikuva: Canva/Johanna Penttilä (Otus sr)

Internet-sivut: Kiira Sarasjärvi (Otus sr), Kristiina Kemppainen (Otus sr)

Perusraportti: Kiira Sarasjärvi (Otus sr)

Aineiston keruu ja toteutus: Rasmus Reinikainen, Jukka-Pekka Jänkälä (Otus sr)

Kyselylomake: Johanna Penttilä (Otus sr) ja Saara Hyrkkö (SLL).


Yhteyshenkilö: Kiira Sarasjärvi