Selvityksen tarkoituksena oli koota tietoa viralliseen koulutusjärjestelmään kuulumattomista keskeisistä, vakiintuneista ja laajasti suoritetuista koulutuksista ja niiden vaativuustasojen näkyväksi tekemisestä.
Selvityksessä tarkasteltiin, millaisia ovat koulutusjärjestelmään kuulumattomat koulutukset ja millaista keskustelua eri aloilla on käyty koulutusjärjestelmään kuulumattomien koulutusten vaativuustasojen näkyväksi tekemisestä. Selvityksessä keskityttiin koulutuksiin, jotka tuottavat työelämässä tarvittavaa osaamista ja erityisesti keskeistä osaamista tiettyjen alojen työtehtäviin. Selvityksessä tietoa kerättiin kahdella kyselyllä, joiden avulla saatiin tiedot 220 koulutuksesta. Tämän jälkeen toteutettiin 22 haastattelua koulutuksen järjestäjille, yritysten edustajille ja työelämätoimijoille.
Selvitys paljasti koulutusjärjestelemään kuulumattoman koulutuksen olevan moninaista, mutta myös vaikeasti määriteltävää. Selvityksessä koulutukset ryhmiteltiin kolmeen koulutusluokkaan erityisesti niiden sisältöjen ja osaamistavoitteiden perusteella. 1) Säädöksiin pohjautuvia koulutuksia yhdisti tarkkaan määritellyt ja arvioitavat osaamistavoitteet ja toteutumistavat. 2) Erityistä ammattiosaamista tuottavat koulutukset olivat alasidonnaisia, ja niissä korostui työelämässä tarvittavan täsmäosaamisen hankkiminen. Osa koulutuksista oli hyvin muodollisia, kun taas toiset epämuodollisia eikä niissä ollut kirjallisia osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä. 3) Yleisiä työelämätaitoja kehittävä koulutus soveltui monille eri aloille ja ne olivat pääasiallisesti lyhyitä koulutuksia. Koulutuksissa korostui muun muassa johtamis- ja esihenkilötaidot.
Selvitys osoitti, että koulutuksista ja niiden vaativuustasoista käytiin enemmän keskustelua alojen sisällä kuin laajemmissa verkostoissa. Koulutusten sijoittamiseen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen ei nähty olevan laaja-alaisesti tarvetta, mutta enemmistö vastanneista näki vaativuustasojen vertailtavuuden tuovan monenlaista hyötyä. Erityisesti korostettiin koulutusten laadun parantumista ja tasalaatuisuutta, yksilön parempia mahdollisuuksia tehdä koulutusvalintoja ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen helpottumista. Koulutuksen järjestäjistä selvä enemmistö oli valmiimpia kehittämään sisäisesti koulutusten laadunhallintaa, osaamisen arviointia ja sisältöjen osaamisperustaisuutta sekä kuvaamaan tarkemmin koulutusten toteutumistapoja kuin avaamaan koulutuksia ulkopuolisille ja mahdollistamaan ulkopuolisen arvioinnin.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittämiseksi yhteiskunnassa tarvitaan monenlaisia tapoja tehdä erilaisten koulutusten vaativuustasoja näkyvämmäksi. Tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen rinnalle tarvitaan vaihtoehtoja, jotta koulutusjärjestelmään kuulumattomien koulutuksien vertailtavuutta voidaan lisätä. On myös syytä muistaa, että koulutusjärjestelmään kuulumaton koulutus on monilta osin ajassa elävää, vakiintumatonta eikä sen vertailtavuus ole täten kaikilta osin mielekästäkään.
Selvitys linkittyi työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman osaamisen tunnistamisen työryhmän työskentelyyn, ja se rahoitettiin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF). Hankkeen ohjausryhmässä oli tilaajan työ- ja elinkeinoministeriön edustajien lisäksi edustajat opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallituksesta. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus toteutti selvityksen huhti syyskuussa 2024.
Loppuraportti:
Murto & Heinonen. 2024. Selvitys koulutusjärjestelmään kuulumattomista koulutuksista ja niiden vaativuustasojen näkyväksi tekemisestä. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö sr 1/2024.
Lisätietoja:
Anri Heinonen