Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on tuore tulokas korkeakoulutuksessa. Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorilla siitä on säädetty tutkintoasetuksissa vasta 2000-luvulla, mutta sen kehittämiseksi on tehty ja tehdään parasta aikaa runsaasti töitä. AHOT perustuu osaamislähtöiseen ajatteluun, jossa osaamisen hankkimisen tapa on oppimisprosessin tulokseen nähden toissijaista. Osaamista voi syntyä mitä erilaisimmissa tilanteissa niin muodollisessa koulutuksessa kuin työelämässä tai vapaa-ajallakin, ja yksilöllä on oikeus hakea osaamisensa tunnustamista riippumatta siitä, miten se on hankittu. Korkeakoulututkintojen suorittaminen yhdistelemällä eri tavoin hankittua osaamista on kuitenkin osoittautunut vielä haasteelliseksi, samoin kuin yhdenmukaisten käytäntöjen ja käsitteistön muodostaminen AHOTin ympärille.
Tässä tutkimusraportissa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista käsitellään korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Aineistona on runsaan 3000 ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijan kyselyaineisto sekä 16 opiskelijan täydentävä haastatteluaineisto.
Raportissa hahmotellaan muun muassa korkeakouluopinnoissa tällä hetkellä tunnustettavien muodollisen, epävirallisen ja arkioppimisen määriä ja tapoja, AHOT prosessien kulkua ja niihin tarjolla olevaa ohjausta, liikkuvuuskysymyksiä sekä osaamisen tunnustamisen vaikutusta opiskeluaikaan.
Penttilä, J. 2011. ”Joku liitäntälogiikka täytyy olla, ettei aina mennä ja putsata pöytää” AHOT korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Otus 36/2011.